Illalla yritimme päästä läheiseen postiin lähettämään muutamia ylimääräisiä tavaroita Suomeen, mutta heti ulos astuttuamme alkoi ripotella vettä. Ehdimme juuri ja juuri sateensuojaan lähikauppamme katoksen alle, kun taivas repesi täysin. Kuala Lumpurin viemäriverkostossa lienee parantamisen varaa, kun joka sateella kadut ovat alkaneet muistuttaa enemmän jokia kuin teitä. Katoksen alla seisoskellessamme päätimme tehdä ryntäyksen vastapäiseen intialaisravintolaan. Riikan flipflopit eivät vain pysyneetkään jaloissa kadun yli juostessa, ja tiellä ollut vesi virtasi sen verran kovaa vauhtia että kenkien perässä sai juosta pitkään ennen kuin ne sai kiinni, mutta lopulta löytyi molemmat kengät ja nautimme loistavat safkat intialaisessa. Ikävä kyllä ruoan jälkeenkin satoi edelleen niin paljon, että suuntasimme vain nopeasti hotellille ja postireissu saisi jäädä viimeiseen aamuun.
perjantai 10. joulukuuta 2010
8.12.2010 #Day 38 Kuala Lumpur
Petronas-torneihin emme kuitenkaan menneet sisälle asti, sillä yleisö päästetään vain näköalasillalle alle puoleenväliin torneja. Sen sijaan suuntasimme seuraavana aamuna Menara KL:n, joka on toisiksi korkein torni Kuala Lumpurissa. Menarassa kuitenkin pääsee pällistelemään maisemia paljon korkeammalta kuin Petronaksen torneissa. Tornista oli hauska bongata kaupunginosia joissa olimme käyneet, ja löytyipä lopulta oman hotellin kattokin talojen joukosta.
Illalla yritimme päästä läheiseen postiin lähettämään muutamia ylimääräisiä tavaroita Suomeen, mutta heti ulos astuttuamme alkoi ripotella vettä. Ehdimme juuri ja juuri sateensuojaan lähikauppamme katoksen alle, kun taivas repesi täysin. Kuala Lumpurin viemäriverkostossa lienee parantamisen varaa, kun joka sateella kadut ovat alkaneet muistuttaa enemmän jokia kuin teitä. Katoksen alla seisoskellessamme päätimme tehdä ryntäyksen vastapäiseen intialaisravintolaan. Riikan flipflopit eivät vain pysyneetkään jaloissa kadun yli juostessa, ja tiellä ollut vesi virtasi sen verran kovaa vauhtia että kenkien perässä sai juosta pitkään ennen kuin ne sai kiinni, mutta lopulta löytyi molemmat kengät ja nautimme loistavat safkat intialaisessa. Ikävä kyllä ruoan jälkeenkin satoi edelleen niin paljon, että suuntasimme vain nopeasti hotellille ja postireissu saisi jäädä viimeiseen aamuun.
Illalla yritimme päästä läheiseen postiin lähettämään muutamia ylimääräisiä tavaroita Suomeen, mutta heti ulos astuttuamme alkoi ripotella vettä. Ehdimme juuri ja juuri sateensuojaan lähikauppamme katoksen alle, kun taivas repesi täysin. Kuala Lumpurin viemäriverkostossa lienee parantamisen varaa, kun joka sateella kadut ovat alkaneet muistuttaa enemmän jokia kuin teitä. Katoksen alla seisoskellessamme päätimme tehdä ryntäyksen vastapäiseen intialaisravintolaan. Riikan flipflopit eivät vain pysyneetkään jaloissa kadun yli juostessa, ja tiellä ollut vesi virtasi sen verran kovaa vauhtia että kenkien perässä sai juosta pitkään ennen kuin ne sai kiinni, mutta lopulta löytyi molemmat kengät ja nautimme loistavat safkat intialaisessa. Ikävä kyllä ruoan jälkeenkin satoi edelleen niin paljon, että suuntasimme vain nopeasti hotellille ja postireissu saisi jäädä viimeiseen aamuun.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti