Kuudelta ylös ja aamiaiselle! Munakkaat ja kahvit olivat yhtä mainioita kuin aikaisemminkin ja tänään ei väsymyskään painanut juurikaan. Olimme jo edellisenä päivänä vaihtaneet uudet happipullot liiveihimme, joten nappasimme kimpsut kasaan ja merelle taas.
Tänään suuntana oli Halik reef, jonne oli hieman pidempi matka veneellä, mutta matka kesti kuitenkin vain noin 15 minuuttia. Sääolosuhteet olivat taas oikein hyvät kuten oli povattukin. Tämänpäiväinen sukellus ei sinänsä sisältänyt juurikaan skillssejä vaan keskityimme lähinnä alueen tutkimiseen. Tälläkertaa menimme myös ensimmäistä kertaa 17 metriin, kun aikaisemmin olimme käyneet max. 12 metrissä. Mereneläviltään tämä reissu ei ollut kovin erikoinen, kun oikeastaan kaikki vastaantulleet selkärangattomat olimme jo nähneet aikaisempinakin päivinä. 45 minuutin sukelluksen jälkeen vuorossa oli taas tentti ja halutessamme saimme myös tehdä jo lopputentinkin. Opiskeluun oli nähty sen verran vaivaa, että asiat tuntuivat uponneet kunnolla takaraivoon, joten tehtiin loppukoekin siinä samalla, hyvillä tuloksilla sekin myös. Enää olisi siis jäljellä viimeinen sukellus, joka suoritetaan heti kasilta aamulla.
Tänään jäi sentään vähän muuhunkin aikaa kun enään ei tarvinnut opiskella ja sukelluskin oli heti aamusta. Riikka päätti ottaa tähän väliin välikuoleman, mutta itse lähdin metsästämään rahanvaihtopistettä ja wlania. Menin tietysti kyselemään heti sieltä, mistä aikaiseminkin oli tullut päteviä vastauksia, joten suuntasin iltapäiväkäppäilyni kohti Gita Giliä ja Papayan konttoria. Pojat ottivatkin minut lämpimästi vastaan kuten yleensäkin ja tuli pari tuntia vain istuskeltua ja juteltua niitä näitä. Wlaneja saarella ei juurikaan ole ja jos on niin niiden käyttö maksaa ja ovat muutenkin kovin hitaita, kuten myös saaren muutkin internetpisteet. Ohjeet hyvään rahanvaihtopisteeseenkin tuli kuin liukuhihnalta. Puheeksi tuli myös pääni parturointi, koska liian pitkät otsakutrit tuppaavat jäämään ikävästi sukellusmaskin väliin, mikä ei ole toivottavaa esim. huomisessa finaalisukelluksessa jolloin luvassa on mm. maskin poisotto ja takaisin laitto merenpohjassa. Rollinghan tästä innostui ja kertoi leikkaavansa kotikylänsä kaikkien poikien tukat, joten ajattelin että miksen sitten minäkin tukkaani hänellä leikkauttausi. Siis tuumasta toimeen: terassituoli rannalle, tukka märäksi, uusi partaterä! Warung Muslimista ja eikun leikkaamaan. Partaterä vaikutti olevan varsin kätevä kamman kanssa tukanleikkuuseen, tuli mieleen ne leikkuuveitset mitä Suomenkin partureissa välillä käytetään. Tottunein ottein Roll oli leikannut tukan lyhykäisemmäksi parissakymmenessä minuutissa ja lopputulos oli varsin positiivinen. Hyvä tyyli, parempi ryhti, eikä tukka enään varmasti mene maskin ja naaman väliin. Palkkioksi miekkonen ei haluunnut muuta kuin nähdä lopputuloksen, mutta kiitollisuuden velassa heitin kuitenkin paketin paikallista syöpäpötköä eli Gudang Garamia. Hintaa parturoinnille tuli siis 10000 rupiaa eli noin 80 senttiä. Lopputulos oli silti miellyttävämpi kuin monellakin parturikäynnillä Suomessa.
Loppuilta sujuikin rauhallisissa merkeissä. Saatiin vaihdettua rahaa ja tuli jopa vähän pyöriteltyä pitkästä aikaa devilstiksoneitakin, mistä syntyi useita hauskoja keskusteluja lokaalien kanssa. Nyt sitten vaan iltaruoat kupuun ja valmistautumaan huomiseen, viimeiseen sukelluskoitokseen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti